UUTISKIRJE ELOKUUSSA 2016
Hei, ystävät!
Näin sitä on taas palattu Australian talveen (+21 astetta) Euroopan kesästä (+21 astetta), eli onkohan täällä nyt kesä vai talvi, tässä menee jo ihan sekaisin. Kesäkierros sekä Suomessa että Ranskassa oli siunattu. Toki jokainen kesä on erilainen, mutta tämän kesän kierroksella oli jotain erityistä. Yleisesti ottaen lähes kaikissa kokouksissa oli murtumisen ilmapiiri. Ihmiset itkivät, useat edes tietämättä miksi. Erityisesti jäi mieleen Pielisensuun luterilaisen kirkon tilaisuus. Sinne laskeutui sellainen rauhan ilmapiiri, jota harvoin olen kokenut missään. Simojoen Pekan ja Arjan ylistys on aina superia, suurkiitos heidän osuudestaan. En pysty erikseen luettelemaan kaikkia seminaareja ja kokouksia kesän kierrokselta, siihen ei uutiskirje riittäisi, mutta jokaisessa seurakunnassa oli Pyhän Hengen voimakas läsnäolo. Ehkä juuri siksi Jumala merkittävällä tavalla paransi ihmisiä erilaisista sairauksista.
Rakkaat sisaret ja veljet, todistakaa parantumisistanne! Se antaa toivoa myös muille ja muistuttaa, että Jumala on ELÄVÄ ja toimii tänäkin päivänä.
|
|
Cabacunga Hosea kirkko rakennuksen siunaus |
Kirkko ei ole vielä valmis mutta se ei haittaa |
Onko Suomessa herätys? Rehellisesti sanottuna, ei ole. Täydet salit eivät todista herätyksestä, sillä uskovat vaeltavat pitkienkin matkojen päästä kokouksiin vierailijan tullessa kaupunkiin ja katoavat taas, kun kokoukset ovat ohi. Hengellinen nälkä on kasvanut uskon kansalla, mutta herätys on oman mittapuuni mukaan vasta sitten, kun bussilasteittain uskosta osattomia ilmaantuu kokouspaikalle ja koko Suomi alkaa puhua uskonasioista maallista mediaa myöten. Tällä hetkellä vain uskovat vaeltavat pippaloista toiseen ja juhlivat keskenään. Emme voi odottaa parannuksentekoa niiden ihmisten joukossa, jotka eivät Kristusta tunne, jos uskovat itse eivät ymmärrä parannuksenteon tarvetta omassa elämässään. Herätys alkaa, kun sydämet murtuvat muutokseen ja Korinttolaiskirjeen 13. luku tulee todemmaksi uskovien elämässä. Se on kuin aikapommi, joka räjäyttää uskonnollisuuden hengen Suomen yltä saaden Jumalan tuulen puhaltamaan halki koko kansakunnan.
|
Uusi kouluvuosi on alkanut Hosea kouluissa |
Filippiinien työ
Uusi kouluvuosi on alkanut kesäkuussa. Meillä on nyt myös oppilas, joka sairastaa leukemiaa. Häntä ei hyväksytty mihinkään muuhun kouluun. Tämä pieni poika haluaa opiskella, vaikka hän ei syöpähoitojen tähden kykene tulemaan joka päivä kouluun. Hosea on aikaisemminkin antanut mahdollisuuden monille lapsille, jotka on hyljätty normaalikoulujen ulkopuolelle jostain syystä, ja meillä on ollut vain hyviä kokemuksia näistä oppilaista. Kristus ei koskaan hylkää ketään. Tämänkin pienen pojan äiti on nyt onnellinen. Pojalla on ollut syöpä kolmivuotiaasta lähtien. Vanhemmat haluavat tavata myös minut, kun ehdin jälleen Filippiineille.
Aroman koulumme opettaja Daisy kertoi iloisen uutisen: hän on raskaana. Tätä raskautta, joka on siis Jumalan ihme, on rukoiltu jo monta vuotta, koska lapsi merkitsee niin paljon Daisylle. Nyt sitten tapahtui se, mikä inhimillisesti oli mahdotonta. Jumala käänsi mahdottoman mahdolliseksi.
Cabacungan Hosea-kirkkomme on juhlinut kirkkorakennuksen käyttöönvihkimistä. Viimeksi, kun vierailin seurakunnassa, se kokoontui muutaman bambukepin varaan pingotetun pressun alla, mutta sepä ei ole haitannut seurakunnan kasvua. Kansa yksinkertaisesti toi muovituolit mukanaan, ja sekään ei tuntunut paljon haittaavan, että polku viereiseen kylään kulki juuri siltä kohdalta, mihin pressu oli viritetty. Seurakunta on tehnyt ahkerasti työtä mangyojen parissa ja valloittanut uuden heimoalueen.
|
Oppitunti Mangya heimon naisille
|
Kaikki Hosea-seurakunnat yhdessä järjestivät tänä vuonna perheleirin, jolle ensi kertaa osallistui myös heimokirkkomme jäseniä. Tällainen aktiviteetti on heille uutta. Olen iloinnut tästä valtavasti, sillä rakkaus Kristukseen yhdistää kaikki filippiiniläiset seurakuntamme ihmisten alkuperään katsomatta, olemmehan kaikki saman perheen jäseniä. Normaalisti heimokansa ja muut filippiiniläiset eivät ole tekemisissä keskenään.
|
|
Moteli rakennuksemme valmistuu Mamburaossa
|
Toinen kerros nousee Hosea motelissa
|
Cabacungan ja muitten Hosea-kirkkojemme työ on kasvanut niin nopeasti, että meidän on ollut pakko kouluttaa uusia työntekijöitä. Pastorit ovat aloittaneet opetuslapseuskoulun seurakuntalaisille. Jokaisella kirkollamme tulee tämän jälkeen olemaan viisi seurakuntatyöstä vastaavaa henkilöä, jotka johtavat evankelioimistyötä Hosea-kirkkojen alueilla. Heimokirkkommekin osallistuvat opetuslapseuskoulutukseen.
Cabacungan heimokirkkomme on myös alkanut opettaa lukemisen ja laskemisen alkeita aikuisille.Lisäksi annetaan ihan yleistä opetusta esimerkiksi hygieniasta ja ravitsevasta ruoasta, sillä nämä eivät ole heimokansalle itsestäänselvyyksiä. Tottakai on myös raamatunopetusta. Työtä on paljon, kun yksinkertaisetkin asiat on selvitettävä rautalangasta vääntämällä, mutta juuri tällainen aktiivinen työ on innostanut Hosea-ryhmiä ja tuonut jatkuvasti uusia jäseniä kirkkoihimme. Ihmiset haluavat liittyä seurakuntaan, joka todella toimii ja tekee aktiivisesti työtä ympäristössään. Eräs seurakuntamme jäsen totesi minulle: ”Minä niin rakastan sitä, että saan laittaa ruokaa evankeliointitapahtumissa!” Se on tämän ladyn tapa toteuttaa palvelemisen lahjaa.
Motelli Hosea on myös rakenteilla ja nousee kovaa vauhtia. Jo toinen kerros on työn alla, ja jatkamme sitä mukaa, kun varoja riittää. Työt keskeytyivät joksikin aikaa Filippiineille iskeneen taifuunin tähden, mutta jatkuvat, kun normaalit monsuunisateet ovat ohi. Aloitimme työn uskonvaraisesti niillä varoilla, jotka uskalsimme työhön sijoittaa… eli pakko oli hypätä veneestä myrskyävään veteen Pietarin tavoin. Hommasta ei tule mitään, jos vain odottelee. Työ realisoituu vasta sitten, kun siihen ryhtyy. Oman aikansa vei kaikkien rakennuslupien saanti maassa, jossa mikään ei etene sulavasti virallisia reittejä… emme myöskään heti löytäneet rakennusinsinööriä, joka olisi suostunut ehtoihimme rakentamisen aikataulusta.
|
Mamburaon Hosea koulumme opettajat leirillä
|
Joulukuussa lähtee Suomesta nuorten ryhmä Filippiineille. Olen iloinnut tästä erityisen paljon, sillä eräs nuori filippiiniläinen kysyi minulta jo kerran viattomasti: ”Onko Suomessa vain vanhoja ihmisiä?” Sekä Australiasta että Suomesta on Filippiineillä käynyt useimmiten pikkuisen kypsempää väkeä.
Muistattehan rukouksin myös Tongan kouluamme! Asiat sielläkin edistyvät hyvin, kiitos Dorothyn, pääopettajamme, uskollisen ahertamisen. Tongalaiset ovat minulle yhtä rakkaita kuin filippiiniläisetkin, vaikka nyt tällä kertaa kerroinkin Filippiineiltä enemmän kuulumisia. Siunauksin,
Lääkintämissiossa hoideltiin 450 potilasta. Vuokrasimme paikallisen linja-auton
kuljettamaan Gamotin mangya-heimolaisia Bulalacaon heimokirkkoomme, jossa
missio pidettiin, sillä monet lapset ja vanhukset olivat liian heikossa kunnossa
tehdäkseen matkaa jalan. Juuri nyt on flunssa-aika, ja monilla heimolaisilla on myös vikaa keuhkoissa. He asuvat vuorilla risumajoissaan, joissa on kylmää tällä hetkellä. Lisäksi heikko ravinto alentaa immuniteettia, joten kokonainen sairauksien kirjo oli meitä vastassa. Olen todella kiitollinen lääkärille ja hammaslääkärille. He raivasivat kiireiseen aikatauluunsa tilaa varta vasten Hosean lääkintämission tähden.
|