UUTISKIRJE JOULUKUU 2009
Uutisia Filippiineiltä 13.12.09
Takanani on jälleen yksi lähetysmatka, jonka ajoitus oli täysin Jumalan aikataulun mukainen. Tälle kolmen viikon mittaiselle Filippiinien reissulle sain mukaani Australiassa asuvat, sukujuuriltaan suomalaiset ystäväni Maj-Lis Elmenin ja Pirkko Toivolan. He olivat ensimmäistä kertaa Filippiineillä, vaikka ovat aiemmin matkustelleet monilla Tyynenmeren saarilla. Filippiinit yllätti heidät erilaisuudellaan. He totesivat, että vasta paikan päällä he kykenivät ymmärtämään Herran minulle uskoman työkentän valtavuuden tai ylipäätään tajuamaan, mitä itse asiassa teen näillä saarilla.
Pienet koulukkaat sulattivat heidän sydämensä täysin! Tutustuimme myös slummeissa asuvien lasten kotioloihin, ja ystäväni näkivät, mikä on slummiyhteisön todellisuus. Se riitti järkyttämään ystäväni kyyneliin asti. Tämän tähden en esitellyt heille kaatopaikkayhteisöjä enkä hautausmaalla asuvia. Vierailu mangyan-heimon luona antoi heille jälleen toisenlaisen kuvan siitä, mitä elämä voi olla, kun olosuhteet ovat epäinhimilliset. Maj-Lisin raportti siltä päivältä on mukana tässä uutiskirjeessä. Pirkko kirjoitti myös lyhyesti tuntemuksistaan ensimmäisen matkaviikon ajalta. Voit lukea hänen kirjeensä tästä.
 |
Vierailumme
oli ajoitettu siten, että pääsimme juhlimaan ensimmäisen Mamburaon kaupunkiin syntyneen koulumme perustamispäivää. Se
oli suurempi juhla, kuin osasimme etukäteen kuvitellakaan. Kaupunki
antoi käyttöömme aivan kaupungin keskustassa olevan suuren aukion, jotta kaikki halukkaat pääsivät osallistumaan juhlaan ja näkemään lasten valmistaman ohjelman.
Saimme myös lainaksi äänilaitteet, jotta monisatapäinen yleisömme
kykeni kuulemaan, mitä lavalla tapahtui. Kaupunki myös lahjoitti lasten
kilpailuissa jaetut palkinnot.
|
| Marssimme
kaupungin läpi kulkueena, jossa oli yli 200 lasta omaisineen. Koska
joukko oli näin suuri, meille oli järjestetty poliisipartio ohjaamaan
liikennettä. Koululaisemme olivat pukeutuneet eri saarten
kansallisasuihin, ja sama teema jatkui lasten laulu- ja
tanssiesityksissä, joita sadat kaupunkilaiset kerääntyivät katsomaan. |
|
 |
Juhlassa liikutuin suuresti lasten innostuksesta ja siitä, kuinka pienestä aloittamamme työ oli laajentunut koko kaupunkia koskettavaksi tapahtumaksi. Koulutyömme on erittäin tunnettu saarella. Kuuluisuutemme ja tulevien vaalien tähden saimme kutsun kaupungintalolle, minne kaupunginjohtaja ja vaaliehdokkaat olivat järjestäneet juhla aterian. Pastori Sonio piti heille saarnan Daavidista, jonka Jumala oli valinnut kansan johtajaksi. Saarnan jälkeen minulle tarjoutui tilaisuus siunata tulevat johtajat ja profetoida heille. |
Filippiinit on hyvin erikoinen maa. Pienten koulukkaiden kautta Jumala on avannut minulle tien astua isoista ovista sisään. Saaren kuvernööri oli tulossa vierailulle Mamburaoon juuri samaan aikaan, kun minä olin siellä. Minulle kerrottiin, että saisin tavata kuvernöörin ja keskustella hänen kanssaan. Pettymyksekseni sain kuitenkin kuulla, että NPA-terroristit olivat järjestäneet kuvernööriä varten väijytyksen matkan varrelle, joten vierailu Mamburaoon peruutettiin. Poliisi ei halunnut ottaa riskiä, sillä kuvernööriä vastaan oli tehty jo kolme murhayritystä ja samaan aikaan, 23. marraskuuta, oli tapahtunut myös 57 vaaliehdokkaan ja poliitikon raaka murha vähän etelämpänä sijaitsevalla Mindanaon saarella. Niinpä kuvernöörin matka Mindoron saarella pysähtyi San Josen kaupunkiin, jonne hän oli lentänyt Manilasta. Minäkin matkustin San Joseen julistamaan evankeliumia, mutta se tapahtui vasta vähän myöhemmin, ja siinä vaiheessa kuvernööri oli jo palannut Manilaan.
Kuin eräänlaisena korvauksena kuvernöörin tapaamisen peruuntumisesta minulle avautuivat aivan uudet ovet: sain tilaisuuden vierailla poliittisessa vankilassa. Olin jo vuosia rukoillut tämän paikan avautumista. Kyseisessä vankilassa on noin 300 vankia. Sinne on suljettu korruptoituneita poliitikkoja ja NPA-terroristeja, ja sinne on säilötty myös Filippiinien entinen presidentti. Vankilan syvempiin osiin en päässyt, mutta sain tilaisuuden rukoilla erään vangin puolesta ja profetoida hänelle. Hän liikuttui sanomasta ja myöhemmin kuulin, että mies oli tunnettu poliitikko.
Tällä matkalla Herra teki jälleen monia parantamisihmeitä ja pelasti sieluja. Näin myös ensimmäistä kertaa Hosea-kalastusaluksemme valmiina. Hämmästyin sen suurta kokoa. Pastori Sonio totesi hymyillen: "Taisi lipsahtaa vähän isokokoinen alus, mutta nyt se sopii avomerikalastukseen." Kalastajat ovat saaneet työvälineen ja koko kyläyhteisö vaurastuu tämän aluksen avulla.
| San Josessa sain kuulla hämmästyttävän asian. Sikäläiset kalastajat kiukuttelivat kalakannan siirtymisestä saaren pohjoispäähän, Mamburaon lähettyville, missä koulumme sijaitsevat ja missä herätys vaikuttaa. San Josen kalastajat joutuvat nyt purjehtimaan kalojen perässä Mamburaon vesille, jotka ovat täynnä isoja tonnikaloja ja muita arvokaloja. Uskon,
että Herran siunaus on tuonut kalat ennen niin köyhälle ja
vähäkalaiselle alueelle. Siksi tarvitsimme kiireesti kalastusaluksen,
mahdollisesti jopa toisenkin, sillä tonnikala on alueella erittäin
arvostettu ja tietää vaurautta. |
 |
 |
Tutustuin
myös uuteen koulurakennukseemme Aromassa. Paikallisen värisilmän
mukaisesti rakennus oli maalattu vaaleanpunaiseksi. Katselin sitä
hieman ällistyneenä, mutta ainakin se erottui näkyvästi ympäristöstään.
Sain myös tutustua uusiin opettajiimme. Herra on järjestänyt meille
parhaat mahdolliset työntekijät, sillä heillä on näky koulujen kautta
tehtävästä lähetystyöstä ja siitä, kuinka ne muuttavat yhteisöä. |
Seuraava projektimme on San Josen kaupunki Mindoron saaren eteläkärjessä. Aloitamme siellä koulutyön ensi vuonna. Kaikki on jo valmiiksi sovittu ja löysimme jo kouluun opettajankin, suloisen Josefinan.
Lämpimät kiitoksemme kaikille lahjoittajille! Teidän ansiostanne urakka etenee nopeasti. Te olette tärkeä osa tätä valtavaa työtä, mikä meille on uskottu Filippiineillä ja Tyynen valtameren saaristossa, jotta ne voitettaisiin Kristukselle.
Anne
|
